Kavioiden huoltoa ja kävelytystä

Tein aamulla tallihommat ja lähdin sitten käymään koirien kanssa lenkillä. Kävin samalla hoitamassa äiteen kissat ja koiran. Aada-koira otettiin lenkille mukaan. Lenkin jälkeen kävin juomassa kahvit ja sitten lähdettiin vielä Maria-Helenan kanssa kävelyttämään Aava ja Luna. Aava sai osan matkaa painella ravillakin M-H:n kanssa. Mä kokeilin Lunan kanssa yhden suoran, enempää ei paikat antanu myöden. Luna meinas ensi olla ihan hinattava, mutta kun taitoin oksan käteeni meinas se vallan lähtiä laukalla rynnimään eteenpäin. Parin harjoituksen jälkeen alko Lunankin nätisti vieressä ravaaminen sujua. Kun päästiin kotia, olikin kengittäjä jo tullut talliin ja oli ottamassa Masia käytävälle.

Kengittäjällä meni tovi Masin kanssa, mutta nytpä on vaarilla talvipopot alla. Marianne pääsiki heti testaamaan niiden pitoa. Käsittääkseni menivät Hautakorpeen ja nyt oli saanu päästellä vähän lujempaakin. Sen verta Masi oli hionnu, että Marianne jätti sen talliin kuivumaan. Vein sen tovin päästä takaisin ulos. Ninon kavioissa ei paljo vuolemista ollu ja kaviot oli muutenki aika pehmeät. Madoilla varmaan ollu osuutta siihenkin asiaan. Ei ne nyt ainakaan hyvää tee täydessä kasvuiässä olevalla varsalle. Eilen heppaset sai uuden matokuurin ja rinnalla Nux Vomica homeopaattisia joiden pitäisi edesauttaa lääkettä suoliston putsaamisessa madoista ja ehkäistä suolitukosta/ähkyjä mikäli niitä matoja on.

Pedron kaviot vuoltiin viimeisenä ja Pedro meinas olla niin miestä. Mukamas piti tepastella ja nyppiä jalkoja pois. Onneksi se on "vain" mini. :D
Eilen illalla innostuin vielä harjoittelemaan (ruuasta) luopumista minien kanssa. Kaikilla meinaa vähän olla hampaat pitkällä kun niille vie kättä suun lähelle, varsinkin jos siinä on hyviä. Totesinkin, että niille ei anna kukaan muu herkkuja ennenkö saan ne tajuamaan että herkkuja ei saa kädestä hamuilemalla. Sama homma aina kun annan niille rehut. Lunan ja Aavan kanssa otettiin vielä säkittämistäkin sekä totutin niitä rullamittaan. Lunaa varsinki on pelottanu ne naksahdukset sun muut äänet joita siitä mitasta on päässy. Ihmeen nopeasti Luna kyllä tajusin, että pakenemalla niistä inhotuksista ei pääse eroon. Vain pysähtymällä. Ja jonku ajan päästä ne ei enää edes pelottanu, vaan niitä piti tutkia uteliaana. Hyvä alku siis.