lauantai 23. marraskuuta 2013

Kärryttelemässä Pedrolla

Tänään oli vähän jännä päivä. Matias korjasi eilen nuo kärryt ja päätin sitten heti tänään aamuaskareiden jälkeen käydä kokeilemassa miten tuo ajaminen Pedrolla sujuu. Maria-Helena pääsi mukaan kun sattui olla meillä. Ohjasajossa huomasin, että Aavalle koppuloidut suittet on auttamatta liian isot P:lle. Niimpä ajattelin tämän kerran kokeilla josko Pedro toimisi tuolla Hannalta lainatulla naruriimulla. Mun kanssa Pedro toimi ihan hyvin pelkällä naruriimulla, mutta Maria-Helenaa se meinas vähä pissittää eikä kuunnellu enää hidastamiskäskyjä kun oli päässy ravaamisen makuun. Mutta ihan reippaasti ja hyvin tuo pikkunen meitä muuten jakso vetää perässään. Enempi tuolta tuntuu pofoorttia löytyvän ku Aavasta. Eilen tilasin Belgiasta sadeloimien lisäksi uuden juoksutusliinan ja suitset. Joskopa ne olis vähän paremmin istuvat Pedrollekkin sitten.


Muutkin heppaset sai tänään huomiota vähintään sen harjaamisen verran. Kiitos Neean joka tuli pikkusia hoitamaan. Tosin Luna oli ihan pisipää eikä meinannu seistä sekuntiakaan aloillaan. Tuumasinki siinä, että pitää varmaan ottaa pieni tehokäsittelyjakso sen kanssa jotta seki vähä oppii taas tavoille. Marianne kävi hoitamassa isot hepat ja kävi Kamin kanssa maastossa samaa reittiä pitkin joka me mentiin Pedrolla. Pysyy kengättömätkin pystyssä.

Eilen kun piti ottaa mittoja loimien tilaamista varten, meinas Luna olla siinäkin ihan mahdoton. Ei muka millään olisi saanu viedä mittaa sen lähelle. Siinäkin tuli mieleen se, että pitää alkaa touhata enemmän sen kanssa jotain. Eihän sille oo muuten mitään asiaa alkaa sovitella kärryjä perään! Hajottaa viä ittensä tai ne kärryt... Nuo muut on ihan erilaisia. Suhtautuu kaikkeen uteliaan innokkaasti tai sitten vaan asenteella "aijaa". Luna tuntuu olevan kovin herkkis. Tosin on se paljon parempi kuin keväällä tullessaan. Silloin mäkin sain melkein väkisin ottaa sen karsinastakin kiinni. Tarhasta sain sen sillä kun otin Aavan ensin ja se tuli perässä. Nyt se sentäs juoksee jo mua vastaan ja kulkee perässä kun siivoan tarhaa. Yks kerta se yritti jopa kiivetä kottikärryille ja kaatoi ne. Eikä sitä ihme kyllä pelästyny, vaan koitti heti perään uudestaan. >:)

2 kommenttia:

  1. Voi, hellyyttävää! Toi Pedro on mun suosikki, niin ihanan värinenkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pedro on kyllä upea. ♥ Tosin vähä orimaisia elkeitä siitä löytyy aika ajoin ja välillä meinaa hampaat vilahtaa kun päästä pitelee. Siitä tosin on käyty jo pari aika tiukkaa keskustelua ja sen jälkeen se on kyllä osannu olla kunnolla.

      Poista

Kiitos kommentistasi!