maanantai 27. elokuuta 2012

Kentällä Hannan kanssa

Meidän piti mennä päivällä kentälle heti kun Hanna pääsee koulusta. Sainkin pennuille ajan pentutarkastukseen/sirutukseen kahdeksi joten siirrettiin sitä sen verran, että hain Hannan kun pääsin kotia pentujen kanssa. Vettä oli tullut enemmän ja vähemmän koko päivän ja tuli nytkin kun mentiin kentälle. Siirryttiin heti ravailemaan kun päästiin kentälle. Ja siitä sit alettiin vähitellen vääntää voltteja molempiin suuntiin.

Kentän pohja oli aika raskas sateen jäljiltä joten mitään kovin vaativaa ei viittitty tehdä. Otettiin sit toinen pitkä sivu reippaammalla ravilla ja toinen hitaammalla. Lyhyille sivulle pysähdys ja peruutus toiseen päähän. Masilta homma sujui tosi hyvin, peruutukset oli suoria ja pidätteet meni tosi hyvin läpi. Nasu alkoi vängätä vastaan peruutuksissa (kas kummaa), mutta Hanna teki niin kauan että sai kunnon peruutuksen aikaan.

Sitten ajateltiin kokeilla vähän laukannostoja. Nostettiin laukka kulmasta ja jatkettiin aina kierros. Nasu meni aika vauhdikkaasti ja viimeisessä nostossa käskin Hannan tehdä puolipidätteitä, niin Nasukin sitten meni vähän rauhallisemmin. Laukat kyllä nousi aina tosi hyvin. Mä odotin Masilta vähän hallitsematonta ja vauhdikasta laukkaa, mutta mitä vielä! Sieltä tuli niin hienot nostot ja niin nätti, hidas laukka! Parin yrityksen jälkeen meni jopa kulmiin ja asettui hyvin laukassa ja alkoi jopa vähän myödätä niskasta! Siis se oli tosi hienoa! Taisin rakastua Masiin uudelleen. :P ♥

Loppuun otettiin vielä pitkin ohjin ravia. Pitkät sivut annettiin mennä vauhdikkaammin ja lyhyille sivuille himmattiin. Ja uskokaa tai älkää, mutta Masi hidasti istunnalla?! Hieman olin huuli pyöreenä, mitä tolle hepalle on tapahtunu kuuden vuoden aikana? Sehän on ihan ilmiömäinen! :D Ja tuli muutamat pätkät sit niin hienoa ravia niin korkeassa muodossa jotta moro! En tiä sit onko omatki taidot hiukan parantuneet siit kuuden vuoden takaisesta, mutta meille tulee Masin kanssa vielä monta hienoa onnistumisen hetkeä! Harkitten jopa tunnille menemistä! ;P

Ratsastuksen jälkeen hoidettiin hepat ja jätettiin Nasu kuivumaan karsinaan ja Masi suojaan. Kun Nasu oli kuiva, heitin sille sadeloimen niskaan ja vein mettätarhaan. Ja sitten hain Kamin laitumelta ja hoidin sen haavat. Ja taisin keksi mistä ne tuli... karsinan saranan kohdalla on pitkällä pultti jossa oli tuppo Kamin karvaa. Kami on luultavasti hinkannu päätä siihen ja jääny riimusta kiinni ja tölviny päänsä sitten siihen/saranoihin riuhtoessaan. (Riimukin oli pudonnut siihen kohtaan.) Sillä oli turvankin päällä vähä niinku asfaltti-ihottumaa. Nyt otinki sit ruunilta riimut pois ettei kukaa jää vahingos uudestaan kiinni siihen.

Voiko ihanammin päivä enää alkaa...

... no ehkä olis voinu alkaa, kun mua odotti tarhassa tällänen...
 
Kaukaa jo kattoin, et Kami on saanu riimun pois päästänsä. Mutta lähempi tarkastelu osoitti, että oli siä jotaki muutaki yön aikana tapahtunu. Mitää nauloja tmv. terävää en löytäny seinistä tai mistää mihin olis tuon lyöny. Kaulassa kyllä oli sellanen jälki, et Masi on sitä varmaan vähä ojentanu. Mut miten se tollaset jäljet ois muka Kamiin saanu. Johonki muualle sen on täytyny tuo päänsä teloa. No ei siinä mitää, tottahan nuo paranee, mutta...! Kamilla olis 1,5vk päästä rotunäyttely! Kiva viedä se tuon näkösenä... :/
 
Eilen jatkoin Nasulle tarhaa mettätarhan viereen. Saa se siistiä siitäki pois ruohon. Laitumellekkaa ku ei enää pääse. Tollaset pihanhoitohommat on sille oikein soppeleita. :D
 



sunnuntai 26. elokuuta 2012

Kentällä

Ihan hiukan tulee taas myöhässä päivitys kun oltiin jo perjantaina kentällä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan? ^^ Hanna siis tuli meille koulusta päin ja mä olin just parantelemassa tallin takana olevaa tarhaa Masin kestäväksi. (Jos joku ei facebookista oo nähny, niin heräsin pe aamuna siihen kun kuulin kavion kopsetta ikkunan alta. Siellähän ne Kami ja Masi kirmas pihassa vapaana!)
Sain virran kiertämään tallinki taa ja haettiin sit heppaset hoitopaikalle. Käpsyteltiin kentälle Hanna Nasulla ja minä Masilla ja aloitettiin siel sit heti työskentely käynnissä.

Kumpikaan (tai kukaan meistä) ei oo hetkeen kunnolla työskennelly kentällä joten aloitettiin ihan varovasti sillä et koitettiin saada hepat kulmiin ja asettumaan niissä, sekä käynti volteilla. Yllätyin siitä miten hyvin Masi alkoi taipua ja olla kuulolla muutaman hieman sinnepäin tehdyn voltin jälkeen. Ja kulmiin piti aluksi tosissaan ratsastaa, Masia kun kiinnosti kovasti paljon vaan laitumella olevat tammat. Vaihdettiin suuntaa ja Masi olikin paljon kankiampi oikeaan kierrokseen. Sain muutaman kerran tapella pohkeen läpi, mutta sitten Masi alkoikin kuunnella tosi hyvin ja haki aika ajoin jopa muotoon! Olin siis todella positiivisesti yllättynyt, kun muistaa mikä Masin koulutustaso oli kun se meiltä lähti! Marianne on tehnyt hyvää työtä Masin kanssa.

Hanna siirtyi jo vähän ennemmin tekemään voltteja ravissa ja me sit Masin kanssa perässä kun alkoi tuntua siltä että vaari oli kuulolla kunnolla. Ravissa piti taas aluksi tehdä vähän enenmmän töitä, mutta sen ansiosta Masi alkoikin tehdä tosi hienoja voltteja. Oltiin menty puolisen tuntia (mukaan laskettuna matka kotoa) kun totesin että ehkä taivuttelut yhdelle päivää riittävät näin ens alkuun. Mietin et jotain pientä voitais vähä viä mennä ja Hanna halus kokeilla ravipuomeja. Laitoin meille siis ne ja mentiin vielä niitä molemmista suunnista ja harjoiteltiin samalla kevyttä istuntaa. Hanna ja Nasu välillä ihan suoralla uralla ratsastaen et sai vähän tuntumaa oikeasta kevyestä istunnasta. Hirveesti ei  puomit kolissu ja Masi silmin nähden reipastui kun näki puomit. Se tais ainaki tykätä. :) Vähä lisää treeniä, niin ehkä me jossain vaiheessa voidaan koittaa vähä hypätäkkin. :)

Kotia mennes kokeilin vähän taas jättää välimatkaa Nasuun. Mutta heti ku Nasu pääsi muutaman hevosenmitan päähän niin Masi alko riehua. Mutta en antanu sen liikkua ennenkö seiso hetken nätisti paikallaan. Ja siis riehuminen jatkui vaikka Nasu seiso täysin rauhassa pysähtyneenä muutaman metrin päässä.  Otettiin hetken päästä toinen joka sujui paremmin. Kolmannella yrittämällä Masi alko taas riehua ja peruuttaa ojiin joten käskin Hannan kävellä Nasun kanssa kotia ja käänsin Masin Niemeläntielle ja me kierrettiin sit sen kautta kotiin. Kyl nyt sen verran pitää pystyä jäämään kaverista että maastossa Nasu esim. sais vähän etumatkaa vaikka laukkaspurtille. Se kun jää auttamattomasti jälkeen jos Masi viipottaa vauhdilla edellä. Ehkäpä Masi jossain vaiheessa tajuaa että ratsastajaa pitää kuunnella eikä vain riehua kaverin perään. Se kun ei varmasti jää liikaa jälkeen jos Nasu vähän ottaa etumatkaa.

Lauantaina Marianne tuli liikuttamaan Masin. Siitä en sit sen kummemmin tiä et missä kävivät ja kauanko olivat. Yöt Kami ja Masikin on ollu tallintakana tarhassa niin on suojaa jos tulee oikein kylmä. Nasu on mettätarhassa päivätkin ettei maha enää kasva. >:)

tiistai 21. elokuuta 2012

WTF?!... ei meidän MASI voi näin tehdä!

Hanna tuli illalla meille ja mentiin tekemään (Hanna Nasulla ja minä Masilla) Hakasenlenkki. Masi joutui tänään menemään ekana. Eilen kun se meni Nasun perässä se ei kyttäilly mitää. Nyt kun joutu ite edelle niin kaiken mahdollisen se kyllä kyyläsi ja väisti muutaman kerran sivulle omasta mielestään pelottavia juttujua... just niinku Marianne "lupas". :D Kertaakaa ei silti koittanu kääntyä kotiapäin kun mä en ollu huomaavinanikaa sen "mörköjä". Ravattiin iso tie niiltä kohdin ku voitiin Hakaseen asti ja samoin sit se pikkutie aina mettään asti. Sieltä sit talsittiinki käynnissä kotia.

Äiteen ja iskän takana vaihdettiin niin että Nasu sai mennä edelle loppumatkaksi. Masi yritti koko ajan olla Nasun hännässä kiinni. Ku päästiin kototielle ajattelin et pidätän vähän Masia et tulee välimatkaa... ja mitä viä! Sehän sekos koko hevoonen täysin! Alko vistata tien laidasta laitaan ja kiilata puita päin! Kiekaisin Hannalle et menee Nasun kanssa edeltä kotia, mä jään tekeen Masille selväksi että ihmistä kuunnellaan vaikka kaveri ois missä!

Käänsin sen takaisin tulosuuntaan ja käveltiin Naurisharjuntien päähän ja sit käänsin sen taas kotiapäin. Välittömästi se alko taas vaan kiilata tien puolelta toiselle ja mulla oli ihan oikeesti jalat vaarassa kun se yritti liiskata ne ittensä ja puiden väliin! Käytiin me mettänki puolella ja ku päästiin sieltä ni kiilas taas toiselle puolelle tietä! Sit sattuki sen lavan kohdalle ja taakse mänty. Se kiilas ensi sivulle ja sitte pakitti ja ku törmäs takana olevaan mäntyyn niin hyppäs ihan rehdisti pystyyn ja pelkäsin et jään justiin sen männyn ja hevosen väliin! Siinä vaiheessa annoin jo vähä raipan laulaa (mitä ennen taisin kiljaista ENSIMMÄISTÄ KERTAA IKINÄ hevosen selässä) ja sain sen liikkumaan eteenpäin. Kauhia kiirus sillä olis ollu, mutta jatkettiinki Jerkkuun asti ja joentielle ja kierrettiin pellonreunaa takasi kotia päin. Kuuttilan kohdalla Mari tuli ulos ja pysähdyttiin juttelemaan ja sit Masi alko olla jo oma ittensä. Ja kun siitä käveltiin kotia niin meni ihan rauhassa....

Täytyy sanoa, että en ois Masista ikinä uskonu mitää tuollaista. Mä olin ihan varma että se yrittää tappaa mut! Ja muutenki oon huomannu että se on aivan sairaan lujaa Nasun perään. Kirsiki ku taluttin sen eilen laitumelle ja Nasu oli jo tarhassa niin monta kertaa matkalla sai muistuttaa miten narussa kävellään! Hyvä ettei päälle kävelly... saman teki yks ilta laitumella ku laitoin niille ötökkämyrkkyä. Ensi piti ottaa Nasu ja Kami pois jotta Masi anto kii. Ja sit ku Kami tuotiin takas, niin Masi koitti rumasti vaan kiilata mun yli vaikka varmasti näki että seison edessä... totesinki että Masilla ja mulla taitaa olla pienet kunnioitus sessiot maastakäsintyöskentelyn merkeissä edessä.

Ja vielä se ihme logiikka joka hevosella tuossaki tilanteessa oli. Mitä järkeä oli alkaa hyppiä pitkin mettiä ja vistata edestakaisin. Ei se ainakaa nopeuta etenemistä samaan suuntaan kaverin kanssa! Kun vaan ois pysähtyny hetkeksi ja sit jatkettu perässä matkaa, mutta ku ei... en tiä sit mitä se on saanu tehdä ku sitä on joku likka käyny liikuttamas ja olivat ostaneet vaan vahvempaa kuolaintaki. Masi oo ikinä tarvinu normi niveltä kummempaa, edes orina!

sunnuntai 19. elokuuta 2012

Hiljaiseloa, mutta tänään maastoilemassa

Otsikkokin sen jo kertoo, että eipä tässä mitää ihmeitä oo viikossa tapahtunut. Pollet on saanu vain laiduntaa, Nasu nyt välillä on tarhassa tallin takana. Ja Nasulle tuli kiimakin, joten astutusreissu ei tuottanut tulosta. Harmi.

Kengittäjä kävi eilen ja Masi ja Nasu sai kengät alle ja Kamille normi vuolu. Masilla oli toinen etukavio tosi vino ja sitä sit suoristettiin. Toisesta takajalasta josta oli kenkä irti ei voinut ottaa oikein mitään. Sen verran vain että se tuli suoraan ja saatiin uusi kenkä paikalle. Kengittäjän arvio oli, että se joko hiihtää (vetää takakavion etureunaa maahan kävellessä) tai sitten astuu koko ajan etujaloilla takakavion päälle. Jälkimmäinen ainakin pitää paikkansa. Toisen varmaan näkee kun osaa kiinnittää huomiota siihen tekeekö se niin. Lisäksi meinas että Masilta on varmaan jossain vaiheessa hankositeet retkahtanut takajalan asennosta päätellen. Hyvinkin mahdollista. Nyt kuitenkin jalat hoidettu ja päästään liikuttamaan taas heppasia. Sais vähä koko kesän laiskottelun jälkeen kuntoa nostettua. :D Ja kärrystä puuttuu edelleen rengas. >:( En oo siis sen takia saanu viäkää Kamille kärryjä perään...

Tänään soitin sit kaverille olisko se halunnu tulla Masilla maastoon mun ja Nasun seuraksi. Eipä aikaakaan kun Kirsi kurvasi pihaan ja päästiin laittamaan heppaset kuntoon. Käytiin kiertämässä Jerkun lenkki. Mentiin aika paljon ravia ja yksi reipas laukkapätkäkin otettiin väliin. Kirsi oli ensin ajatellut että ei nosta laukkaa, mutta kun Masi oli ravannut niin lujaa niin oli sit kuitenkin nostanut sen. Ja laukan jälkeen kehui Masin laukan maastaa taivaaseen! Se onkin aina ollut parasta siinä hevosessa. Äärettömän tasainen keinuhevoslaukka. ♥ Käytiin vielä heittämäs pieni lenkki peltoteitä pitkin niin saatiin kunnon loppukäynnit. Nasu oli hionnu tosi lujaa. Ja koska lenkki ei ollut edes mikään äärettömän raskan, niin voimme vaan todeta että on sillä huono kunto! Masi yskäisi lenkin aikana muutaman kerran... en tiä miksi. Pitää vähän seurata sitä. Viruteltiin hepat lenkin jälkeen vedellä. Masin takajalkoihin oli tullu vähän nestettä vuohisen yläpuolelle joten hieroin niihin vielä linimentin ennenkö vietiin se laitumelle ja Nasu tarhaan.

sunnuntai 12. elokuuta 2012

Vuohille omat "luukut"

Matias oli reippaana viikonlopun ja nassaroi vuohille kanilan perälle omat karsinat. Tämä siksi, että Jinka saattaa aloittaa pian ekan kiimansa ja vielä olisi liian varhaista sille että Jäyhä voisi astua sen. Nyt tyypit siis asuttavat omia "luukkujaan" ainakin siihen asti kunnes Jinkan voi astuttaa ja Jäyhä on leikattu. Ulkoilukin pitää nyt siis hoitaa vuoroissa. Lenni-pupu on ollut vuohien kanssa aitauksessa pari päivää. Hyvin ovat tulleet toimeen. :)


Jinkan karsina vas. ja Jäyhän oik.
Tilli asustaa vasemmalla ja ilmojen viilettyä Reiska muuttaa tuohon kerroshäkkiin.



Nasu on hurmannut taas yhden ruunan lisää... Masi nimittäin on ominut Nasun itselleen, vieri vieressä laiduntavat. :D Ja aina kun haen Nasun yöksi tarhaan jää Masi huutelemaan sen perään. Kamia ei kiinnosta. :P

torstai 9. elokuuta 2012

Mun ja Nasun 3-vuotis päivä!

Niin, siitä on nyt sitten 3 vuotta kun Nasu tuli mulle takaisin. Äkkiä se aika vaan on mennyt. Ja kun miettii sitä aikaa kun se tuli takaisin, niin onhan se kuin eri poni. Ei uskoisi enää samaksi. Vaikka onhan sillä tinttapäivänsä ja omat fuurunsa, mutta ero on kuin yöllä ja päivällä siihen poniin verrattuna joka mulle tuli takaisin.
Toivottavasti meillä on Nasun kanssa vielä monta yhteistä vuotta edessä!


Nasu syksyllä -09


Masi ♥


keskiviikko 8. elokuuta 2012

Masi tuli!

Nyt sen voi paljastaa! Mun ex-heppa, musta lv-ruuna Masi (Magic Bell) muutti meille takaisin! Masin omistajalla on opiskelut Jyväskylässä ja kaikkea muutakin on sattunut joten mulle ilmoitettiin että Masi tarvis uuden kodin... tovin mietittyäni lupasin että Masi voi tulla meille. Ja sovittiin nyt ensin niin että Masi saa jäädä Mariannen nimiin. Masi on meillä nyt ens talven "hoidossa", Marianne maksaa vaan kengitykset ym. tarpeellisen. Katto, ruuat ja päivittäinen hoito tulee sit mun puolesta.  Katotaan sit keväällä uudestaan miten jatketaan... mut jos tarve vaatii niin Masi saa jäädä pysyvästi meille. Onhan sillä ikääkin jo 16v.

Jotkut vanhemmat lukijat saattaakin Masin muistaa. Siitä on nyt 6-vuotta kun myin heppaset pois ja muutettiin keskustaan. Mutta monen sattuman kautta, mulla onkin taas talli ja näköjään se on kohta vanhoja ex-heppoja täynnä. :D Masi tuli heti hyvin juttuun ponien kanssa, mitä nyt Nasu jaksaa vähä huudella. Mut mitää show'ta ei pystyyn laitettu.

Laidunpaikkalaisetki lähti maanantaina. Raineri oli kyl oma väripilkkunsa tua pellolla. :D Ja pienet punaiset "Riki" ja "Manta" on muuttaneet omiin koteihin. "Kettu" se vielä etsiskelee omaa kotia. Stellan b&t pennuilla on kaikilla koti.

Masi ♥


Nasu ja Masi


Tallissa on päästy seinien kimppuun. Vanhat kalkkiseinät on ravattu irti ja huonoimpia kohtia liipattu. Kattoo millanen tuosta tulee ku kuivaa, maalaanko karsinoiden peräseinää ollenkaa. :D