Masi aamutorkuilla
Riimu päähän ja menoksi... tai sitten ei... nouse ny! :P
Marianne kävi toissa v-loppuna ratsastamassa Masilla pari kertaa. Sen jälkeen Mariannen äiti on käyny kävelyttämässä Masia joka toinen päivä. Masilla on ollut nestettä jaloissa ja liikunta on vähän auttanut siihen. Mutta lujassakin se on. En tiä onko riehunut sit laitumella muitten kanssa. Nyt ainaki on rauhassa, kun laiduntaa yksin. Sen turvassakin on ollu muutama ikävän näköinen ötököiden syömä reikä jotka ei oo meinannu millää parantua. Kokeilin laittaa niihin sitten AloeVera-suihketta ja kappas kun ne alko parantua! :)
Aavalla koitin ohjasajaa ekan kerran viime viikolla. Ja kävin mä sitten toisenkin kerran. Ihmeen hyvin se menee. Välillä kyllä tulee sellastaki siksakkia jottei mitää rajaa, mutta kun Aava malttaa rauhottua niin menee hyvinki nätisti. Ja osaa pysähtyä, lähteä liikkeelle ja raviin. Käännökset sujuu vaihtelevasti, mutta niitä saa treenattua. Alla pieni videoklippi ekalta ohjastuskerralta.
Lenkin jälkeen vein Lunan takasi laitumelle ja hain Aavan varustettavaksi talliin. Nyt se ei meinannu kääntyä aluksi ollenkaan kun lähdettiin ulos. Alko vain peruuttaa käytävällä ja viskoa päätään. Yhtäkkiä se sitten tajus taas mitä piti tehdä ja käveli ulos. Alkumatkasta kiemurreltiin tien puolelta toiselle, kunnes Aavakin hoksas että on helpompi kävellä suoraa. Kierrettiin sivuteitä porukoiden tuvan taa missä päästiin ravaamaankin kun siellä on pehmoinen hiekkapohja. Pysähdyttiin äiteen työ juomaan ja sitte jatkettiin matkaa kotia. Alatien varresta on jo puitu viljaa, joten Aava pääsi vielä siinäkin vähän ravailemaan ennen loppukäyntejä. Kaikenkaikkiaan aika fiksusti tuo kuitenkin liikkuu jo. Eikä pahemmin kyttäile tai pelkää mitään.
Parkissa äiteen tykönä
Aava ihmetteli oravia haukkuvaa Aadaa
Tee se itse suitset. Ottaremmiki jouti vielä pois ku seki on liian iso. >:)
Tunne kuinka tuuli sun kasvoillesi maalaa värin uuden... :D