tiistai 20. elokuuta 2013

Aavan ohjas-ajoa ym.

Kummasti tuo aika on taas menny. Eipä sillä, ei me nyt niin hirveesti mitää oo tehtykää. Mä oon ollu jo muutaman viikon vähä huonossa kunnossa enkä oo sitten voinu juurikaan heppailla tai mitää muutakaa. Sen vuoksi Kami lähtikin taas koulutukseen Ilmajoelle viime viikolla ja Lara & Emppu lähti laitumelta kotia. Nyt Masilla on koko iso pelto ihan omassa käytössä. Aavan ja Lunan siirsin pikkulaitumelle Masin viereen, niin on edes vähä lähempänä kaverit.

Masi aamutorkuilla

Riimu päähän ja menoksi... tai sitten ei... nouse ny! :P
 
Marianne kävi toissa v-loppuna ratsastamassa Masilla pari kertaa. Sen jälkeen Mariannen äiti on käyny kävelyttämässä Masia joka toinen päivä. Masilla on ollut nestettä jaloissa ja liikunta on vähän auttanut siihen. Mutta lujassakin se on. En tiä onko riehunut sit laitumella muitten kanssa. Nyt ainaki on rauhassa, kun laiduntaa yksin. Sen turvassakin on ollu muutama ikävän näköinen ötököiden syömä reikä jotka ei oo meinannu millää parantua. Kokeilin laittaa niihin sitten AloeVera-suihketta ja kappas kun ne alko parantua! :)

Aavalla koitin ohjasajaa ekan kerran viime viikolla. Ja kävin mä sitten toisenkin kerran. Ihmeen hyvin se menee. Välillä kyllä tulee sellastaki siksakkia jottei mitää rajaa, mutta kun Aava malttaa rauhottua niin menee hyvinki nätisti. Ja osaa pysähtyä, lähteä liikkeelle ja raviin. Käännökset sujuu vaihtelevasti, mutta niitä saa treenattua. Alla pieni videoklippi ekalta ohjastuskerralta.

Tänään kävin ensin aamusta kävelemässä pienen lenkin Lunan ja Rodin kanssa. Luna on kyllä melko säikky välillä. Aluksihan mun piti keväällä melkein karsinastakin jahdata se kiinni. Nyt molemmat minit juoksee hirnuen vastaan aina ku meen laitumelle. :) Lunalle pitäis kans joku päivä kokeilla  kuolaimia/suitsia. Aava ei niistä oikein perusta, saa nähdä mitä Luna meinaa...


Lenkin jälkeen vein Lunan takasi laitumelle ja hain Aavan varustettavaksi talliin. Nyt se ei meinannu kääntyä aluksi ollenkaan kun lähdettiin ulos. Alko vain peruuttaa käytävällä ja viskoa päätään. Yhtäkkiä se sitten tajus taas mitä piti tehdä ja käveli ulos. Alkumatkasta kiemurreltiin tien puolelta toiselle, kunnes Aavakin hoksas että on helpompi kävellä suoraa. Kierrettiin sivuteitä porukoiden tuvan taa missä päästiin ravaamaankin kun siellä on pehmoinen hiekkapohja. Pysähdyttiin äiteen työ juomaan ja sitte jatkettiin matkaa kotia. Alatien varresta on jo puitu viljaa, joten Aava pääsi vielä siinäkin vähän ravailemaan ennen loppukäyntejä. Kaikenkaikkiaan aika fiksusti tuo kuitenkin liikkuu jo. Eikä pahemmin kyttäile tai pelkää mitään.

Parkissa äiteen tykönä
Aava ihmetteli oravia haukkuvaa Aadaa

Tee se itse suitset. Ottaremmiki jouti vielä pois ku seki on liian iso. >:)
Tunne kuinka tuuli sun kasvoillesi maalaa värin uuden... :D