tiistai 28. helmikuuta 2012

Eilen maastoilua, tänään maneesilla kokeilemassa uutta kaveria

Olin eilen reipas ja lähdin heti aamusella Nasun kanssa tekemään Jerkun lenkin. Pakkasta oli -15, minkä huomasin kyllä vasta lenkin aikana ku omat ripsetki muuttu valkoseksi. Mentiinki sitten suhteellisen rauhassa koko lenkki, kun en ollu varma paljoko sitä pakkasta loppuviimein oli. Nasu on ollu viime aikoina kyllä suhteellisen kiltti noilla maastolenkeillä. Mitä nyt välillä yrittää kiihdytellä omin luvin, mutta ei mitää ylimääräisiä kyttäilyjä tai säpsymisiä. Nasu Kamin kanssa tarhaan lenkin jälkeen. Laitoin molemmille toppikset päälle, joita ne ei loppuviimein olis sit tarvinnu ku pakkanen laski auringon noustua -4:n.

Tänään oli aamulla aivan kauhee lumimyräkkä. Tosin tiesin sen kyllä jo eilen ja siksi liikutinki Nasun. Tänään kun sain mennä naapuriin maneesiin ratsastamaan. ;) Kävin liikuttamassa sielä 7v. nf-ruunan, "Reiskan". Mentiin hyvin kevyesti, kun kuntoa kuulemma pitää ensin kohottaa. Eipä se mua haittaa, niin vähä joutunu tosissaan ratsastamaan talven aikana jotta omaki kunto on vähä heikko sen suhteen. ^^
Reiskalla on säkää varmaan n. 140 cm joten on just ihannekoko mun makuun. Ja silti piti vähä äheltää ku nousin sen selkään. Laitetaanko vaatekerroksien piikkiin, laitetaanko? ;D

Otin poniin ensin vähän tuntumaa käynnissä voltteja tehden. Sit siirryttiin ravaamaan ja tehtiin voltteja. Vähän tuntui et meinas poni mennä aika ajoin aika haipakkaa ravia. Lopulta sain sen rauhottumaan ja rentoutumaan keskiympyrällä. Oikein urakalla kokeilin et paljon se sietää sitä pidättämistä (meinas pudottaa aina käynnille tai sit hiihtää miljoonaa). Lopulta löyty se yhteinen sävel ja täytyy sanoa, että sitten se poni alkoikin liikkua tosi kivasti ja haki muotoon. Kun sain sen hetken menemään oikein nätisti, otettiin loppuravit. Äkkiä ennenkö oma kunto petti ja ei olis ite enää jaksanu panostaa kunnolla apuihin. :D Kaiken kaikkiaa oli tosi kiva poni, melkein teki mieli viedä Nasu tilalle ja hakia Reiska meille. ^^ Kyllä se niin taitavalta tuntui vaikka ihan kevyesti perusjuttuja tehtiin! Osaa kuulemma kaikenmaan avot ja sulut. Mä en, eli en lähde kokeileen. :D

sunnuntai 26. helmikuuta 2012

Köpöttelyä

Poneilla oli eilen vapaapäivä. Meinas mennä tämäki päivä omasta edestä kun piti touhata kaikkea muuta. Aurinko paistoi niin komiasti jotta pakko mun oli koirien lenkin jälkeen lähteä vähä köpöttelemään Nasulla maastoon ilman satulaa. Kierrettiin äiteen ja isseen takaa mettäpolulla kahlaten. Tuli vähä hankitreeniä. Kierrettiin kotonaki viä peltoa ympäri jotta Nasu sai vähä laukata ja ravata.
Kami riehui tarhassa, kun näki kun paineltiin Nasun kanssa pellolla. Nasun jälkeen otin Kaminki viä vähä juoksemaan irtona pikkutarhassa jonka jälkeen käytiin kävelemässä tiellä. Sitte heiniä poneille tarhaan.

Pupulapset on melko vikkeliä ja uteliaita tapauksia. Tuo isompi meinaa jahdata tuota pienempää. Mun oli pakko ne erottaa viimeyöksi. Aamulla juoksivat varmaan pari tuntia vapaana jonka jälkeen tulivat taas toimeen. Saa nähdä miten käydään illan mittaan. Onneksi sininen haetaan ylihuomenna uuteen kotiin, ni eivät ehdi ottamaan nokkapokkaa.

perjantai 24. helmikuuta 2012

Maastoilua ja vetotreeniä

Käytiin Nasun kanssa aamusella maastossa. Ajattelin ensin tehdä vain pidennetyn Jerkun lenkin, mutta kun päästiin pikitielle asti tuumasin, että kokeillaampa mennä sitä pitkin Korhoskyläntielle. Autot ajoi siinä kyl melkosta vauhtia, mutta ei Nasu piitannu niistä mitää kun tie on niin leveä. Yks traktori tuli vastaan jonka ratissa oli onneksi fiksu kuski. Nasu meinaan meinas alkaa kääntyä takasipäin, mutta kun kuski hidasti jatko Nasu nätisti matkaa.
Mentiin paljon ravia ja otettiin yks kunnon laukkaspurttikin ennen pikitieosuutta. Pikitiellä jota mentiin n. 1 km ravailtiin sen mitä voitiin (eli kohdat missä oli lunta kunnolla pien päällä). Korhoskyläntiellä alamäet hissunkissun ja muuten ravissa. Kun päästiin takasi Jokimäentielle, otettiin loppukäynnit. Kotona Nasu fleeceloimi päällä tarhaan.

Ehdin hetken huilia tuvas ennenkö Kirsi tuli. Tehtiin eka koiraharrastajien jäsenkortit valmiiksi ja sit mentiin laittamaan Kamille ajovehkeet. Kirsi oli ottanu sukset mukaan ja kokeiltiin mitä Kami meinaa niistä. Ensin vähän säpsähti ääntä. Kun meinattiin lähteä liikkeelle ja liina kiristy ja Kirsin paino tuntu Kamille asti, meinas se heti loikata sivulle ja alkaa taas pyöriä niinku viimeksi. Nytpäs mä olinki päässä kiinni ja komensin sen heti takasi suoraan ja yritettiin uudestaan. Ja kappas, niin sitä vedettiin Kirsiä suksineen perässä. Kirsin koira Viljokin siinä juoksi edestakaisin, ei Kami sitäkää moittinu.

Kokeiltiin mennä tiellekkin jotta Kami joutui vetämään Kirsiä oikein ylämäkeen ja ekaa kertaa Kamista oikein näki että sen piti tehdä töitä. Mentiin pari rinkiä pellon ympäri ja sit kokeiltiin vaihtaa viä rengas perään ja Kirsi kyytiin. Se vastustaa vähän enemmän ku sukset.
Kami ei ollu siitä enää moksiskaan ja veti sen tosi hyvin perässä. Kokeiltiin pari pätkää raviaki eikä mitää ongelmaa. Oli se kiva kun nyt meni taas niin hyvin, kun edellinen kerta oli melkosta sirkusta. :D

Ai niin ja eilen juoksutettiin Matiaksen kans ponit irtona tarhassa. Yksin ei onnistunu ku ne jumitti koko ajan vain johonki nurkkaan.
Tänään hain jänöpojat meille. Warrior muuttaa ensi viikolla uuteen kotiin Alavudelle, Hunter jää toistaiseksi kotia. ^^

keskiviikko 22. helmikuuta 2012

Kamin hepulikohtaus

Juoksutin eilen illalla ponit irtona pikkutarhassa kun iskä kävi linkoamassa sen reunat puhtaaksi. Eipä mun oikeestaan tarvinnu ku kattoa vierestä ku ponit juoksi rinkiä ja pukitteli. :D Ajattelin käydä kävelemässä molempien kans loppukäynnit peltojen ympäri, mutta Kamipa ei antanukkaa kiinni... otin sit vain Nasun ja hyppäsin sen selkään ja kierrettiin sen kanssa pelto. Vein Nasun tarhaan ja sitte Kamiki anto jo kiinni ku oli jääny yksin. Kävelytin sitäki viä hetken ennenkö vein senki tarhaan.

Matias teki iltatallin, ku kävin päivällä jäsenkorjaajalla joka kielsi kaiken nostelun ym. raskaamman homman päivän ajaksi.

Tänään juoksutin ensin Nasua irtona pikkutarhassa ja vähän irtohypytinkin sitä. Nasu tykkäs lujaa kun pääsi vähän hyppäämään pitkästä aikaa. Loppukäynnit käytiin taas kävelemässä peltojen ympäri.

Sit hain Kamin tarhasta ja harjasin sitä ensin lumen kanssa kun oli maannu jossaki pissalätäkös. Menin sitäki juoksuttamaan ensi irtona. Kävelytin sen muutaman kerran puomin yli ja päästin sen vapaaksi. Se oli ehtiny jo hyvin lämmitellä sillä aikaa kun touhusin Nasun kans. Sellasta vauhtia paineli jo mettätarhassa. Puomi oli ensin ihan maassa ja Kami sai juosta sen yli. Sit nostin sitä vähän parin lumikokkareen päälle ja sitte Kami jo vähä yritti hypätäkkin sen yli. Lopuksi nostin sen n. 30-40cm korkeuteen jotta Kamin piti oikiasti yrittää hypätä. Kuten alla olevasta kuvasta näkyy, niin hyppytyyli on vielä vähän hakusessa. :D Ehkäpä kokeilen seuraavalla kertaa maapuomin kanssa, Nasukin kun tuppaa ponnistaa liian kaukaa.

Kun sain Kamin juoksutettua, vein sen hoitopaikalle valjastettavaksi. Ajattelin kokeilla ohjasajaa nyt rengas perässä. Alku lähti ihan hyvin ja ajattelin kokeilla mennä painoksi renkaaseen. No Kami ei suostunu liikkumaan mihinkää, joten käveltiin palanmatkaa ja menin kyytiin kun tuli myötämaa. Kami vetiki mut nätisti pellon reunaa alas asti ja saatiin kokeilla vähän raviakin. Sitten se alko... Ensin se sai jonku hepulin ja yritti laukalle. Pysäytin sen ja kun meinasin pyytää liikkeelle, niin se alkokin vaan kääntyä vasemmalla ja pyöri mun ympäri ympyrää ja hyppi tosissaan pystyyn. Loikkas melkein ojaan asti ja oli mennä nurin, jolloin rauhoittui hetkeksi. Selvitin vetoköyden ja meinasin pyytää sitä uudestaan liikkeelle, mut ei. Se alko saman riehumisen uudestaan. Päätin olla menemättä enää renkaan kyytiin ettei se kippaa mun päälle.

Sain sen kävelemään pätkiä hyvin, mutta kun pidätin ja koitin pyytää uudestaan liikkeelle, niin se alko se saman rulianssin yhä uudestaan ja uudestaan. Lopulta mun oli pakko ottaa se rengas pois perästä ettei narut sotkeennu jalkoihin. Jouduin tapella Kamin kanssa hyvän tovin ennenkö sain sitä yhtään mihinkään. Aina jos koitin pyytää eteenpäin, alkoi pakittaa mun päälle, kääntyä vasemmalle (ja koko ajan vasemmalle vaikka yritin et ois menny edes oikealle) ja lopulta hyppiä pystyyn. Sain pidellä tosissani kiinni. Hetken jo toivoin että olis menny nurin, sit ois varmaan rauhottunu... oli meinaan muutaman kerran tosi lähellä ettei heittäny selälleen.

Lopulta sain sen liikkeelle ja taas kun yritin hetken päästä pysäyttää ja lähteä liikkeelle, meinas alkaa riehumisen uudestaan. Komensin sen paikoilleen ja avitin sitten eteenpäin. Sen jälkeen ei mitään ongelmaa. Käveli, pysähtyi ja lähti liikkeelle ilman mitään ongelmaa ja kääntyminenki alko taas sujua. Haettiin vielä rengas uudestaan perään ja käytiin kääntymässä tietä pitkin naapurissa. Kami meni koko loppuajan tosi hyvin. En voi tajuta mistä sille kans tulee välillä noita ihme skitsokohtauksia. Jos ei jotain ymmärrä heti, niin ei se tarkoita että pitää alkaa riehua! Vois rauhottua ja miettiä uudestaan mitä pyydettiin. 1,5h tuli tanittua Kamin kanssa, jotta se lopulta kulki hyvin. Koskahan se tajuaa, että mun kans ei parane alkaa riehua... mä teen sitte vaikka maailman tappiin asti, kunhan asiat sujuu lopulta niinku pitää.



Ai niin ja kävin mä tossa maanantaina muistaakseni maastossa ilman satulaa Nasun kanssa. Mentiin Hakasen lenkki, oltiin siä n. 45 min. Äiteen ja isän takana mettäs oli yhdes kohtaa vähä enemmän lunta ja Nasu meinas jäädä kiinni kun upposki yhtäkkiä mahaa myöte. Kunnolla sai loikkia jotta päästiin pois siitä. Muuten mettätiet oli ihmeen hyvässä kunnossa kun ajatteli paljoko oli tuiskuttanu.

maanantai 13. helmikuuta 2012

Varsan kesytystä, renkaan vetoa ja maastoilua

Menin eilen Raijan kanssa koulimaan sen suokki varsaa niinkun viikolla oli sovittu. Annoin taas muutaman namin/naksun karsinan kalterien läpi ennenkö avasin ovea ollenkaan. Sitten ovi auki ja heti kun Arveli näki mun kädessä riimunnarun se väisti karsinan perälle. Koitin lähestyä pari kertaa, mutta sen käänsi aina puonsa mua kohti ja pakeni seuraavalle seinälle. Annoin sille siis hetken aikaa ja kun se alkoi kiinnostua musta naksuttelin ja annoin sille namia. Ei siinä lopuksi kauaa menny kun se antoi kiinni ja päästiin pihalle. Narussa se käveli tosi nätisti.

Kun päästiin tarhaan, se alkoi yhtäkkiä paniikissa vetää pois päin. Pidin vain lujasti narusta kiinni ja rauhoittelin sitä tasaisella puheella. Kun se rauhoittui, päästin sen irti. Sitten alkoikin parin tunnin urakka. Oltiin pyöristetty tarhan kulmat vetämällä niihin narut, niin että varsa ei päässy pakenemaan kulmiin. Kokeilimme siis pyöröaitaus tekniikkaan. Sain juoksuttaa varsaa rinki toisensa jälkeen ja välillä se antoi selkeät singnaalit että riittäis jo juokseminen ja annoin sen pysähtyä funtsimaan. Hetken se aina katteli mun päälle, mutta alkoi sitten haahuilla muuta ja laitoin sen uudestaan juoksemaan. Yli tunnin saatiin jatkaa sitä, vaikkakin koko ajan lähemmäs varsa oli uskaltanut tulla. Lopulta varsa pysähtyi sen näköisenä että se alkaisi olla valmis kontaktiin. Kauan aikaa se tsiikaili mun päälle ja alkoi siirtyä sentti kerralla mua kohden ja minä tietysti kehuin aina kun se tuli lähemmäs. Tosin olin tässä vaiheessa itse kyykyssä, että varsa ei kokisi mua uhaksi. Varmaan vartti meni siinäkin, että varsa viimein tuli kosketusetäisyydelle. Mulla oli siinä pieni tukko heinää ja annoin sen hakea niitä mun kädestä ja samalla rapsuttelin sitä. Käveleskelin sen ympärillä hieman kumarassa ja pikku hiljaa nousin enemmän pystyyn. Lopulta otin varsan naruun, eikä sillä ollut enää mikään kiire päästä pois mun läheltä.

Lähdettiin kävelemään vähän tarhan ympäri. Muutamaan otteeseen varsa jumitti paikalleen seisomaan, mutta laitoin vain pikkasen painetta narulla ja pian se otti askeleen eteenpäin ja naru löystyi. Muutama toisto ja varsa käveli nätisti perässä. Otettiin vielä yksi köysiharjoituskin. (Liikuin varsan sivuilla naru löysällä ja varsan oli tarkoitus kääntyä perässä.) Pari pientä pakotetta piti ensin antaa, että varsa tajusi kääntyä perässä. Sitten se alkoikin jo tulla heti perässä kun lähdin pois päin ja tuli ihan iholle asti nuuhkuttelemaan. Rapsuttelin sitä kaulalta ja sekin olisi halunnut alkaa rapsuttaa mua olkapäästä. Se täytyi olla varma merkki kaveruudesta? :D

Mentiinkin sitten talliin ja tein karsinassakin vielä muutaman seuraamisharjoituksen ja palkkasin varsaa namilla/naksulla. Raijakin sai vielä kokeilla sitä karsinassa. Ensin Arveli vähän epäröi, mutta muutaman naksun ja namin jälkeen se seurasi Raijaakin karsinassa sen sijaan että olisi kääntänyt vain takapuolta. Raija kokeili muutaman kerran laittaa Arvelille narunkin ja palkkasi sen siitä kun se oli kiinni. Näin varsa oppisi yhdistämään, että siitä narustakin voi seurata hyvää. Kaikenkaikkiaan ihan onnistunut treenikerta. :)

Tänään oli sit omat ponit vuorossa ja kävin tekemässä Nasun kanssa pidennetyn version Jerkun lenkistä. Eli käytiinki koukkaamas Jokimäenkyläntie pikitien puolella asti. Oliskohan se sit n. 8km. Nasu oli tosi kiva taas vaikka oli monta päivää lomaillut! Nasun jälkeen otin ja laitoin Kamille vehkeet ja renkaan perään ja lähdettiin vetämään sitä. Käytiin oikein iskän ja äiteen tykönä asti. Kun mentiin ison tien yli, renkaasta lähtiki kovempi ääni ja Kami protestoi sitä potkaisemalla kerran taaksepäin. Komensin sen ruotuun ja sen jälkeen jatkettiin taas niinku mitää ei olis tapahtunu. Muutaman 100m Kami sai vetää rengasta umpihangessa, mikä näytti vievän ihan kiitettävästi energiaa. Lopuksi uskallettiin ottaa vielä pätkä ravissakin ja ihan siivosti Kami renkaan perässään veti vaikka vähä sen päälle mulkoilikin.

keskiviikko 8. helmikuuta 2012

Ulkoilua olan takaa

Matias ruokki ja laitto hepat aamulla pihalle ennenkö lähti töihin. On nukuttanu taas viimeaikoina niin huonosti jotta otin illalla nukahtamislääkkeen ja sovittiin jotta jos mua nukuttaa niin saan sit nukkua aamusta niin pitkälle ku haluan. Heräsin vähä jälkeen yhdeksän ja menin sit heti aamukahvin jälkeen koirien kans ulos ja tekeen tallihommat.

Jojo ja Musca rähisi jotain ja kun menin selvittämään syyn niin Jojolla oli kuollu kuivettunu sammakko. Yäk. Heitin sen ojaan ja hetken päästä pahnaläjässä oli kauhee rähinä. Se loppu ku ärähdin, mut ku olin viemäs koiria sisälle ni huomasin jotta Rodi nassutti jotaki. Ku pääsin sen työ, en löytäny enää mitää mut Rodin kielessä oli verta. Ja ku katoin tarkemmin niin Rodin kuonon päällä oli haava joka vuosi. Näytti ihan niinku olis joku jyrsijä iskeny hampaansa siihen. Mutta ilmeisesti oli sen elikon viimeinen teko kun jotaki Rodi nieli alas ennenkö ehdin hätiin ja sen tuntien se oli hiiri tai vastaava.

Sain koirat sisälle ja Rodin nenän putsattua jonka jälkeen hain Nasun hoitopaikalle. Ja wuppiii! Sain satulavyön kiinni ilman kauheeta ähellystä ja molemmin puolin kolmanteen reikään suht kivuttomasti! Ennen joulua meni toiselta puolelta vain ekaan ja toiselta hetken kävelyn jälkeen juuri ja juuri kolmanteen. Alkaa olla Nasu rantakunnossa kesää varten. :D Mutta ei lihoakseen uudestaan. Nasu varmaan järkyttyy kun tajuaa, että se ei pääsekkää enää laiduntamaan vapaasti. En halua taas joutua pitämään sitä kauheella dietillä kesän jälkeen. Paree ku säännöstelee sen syömistä ympäri vuoden.

Kierrettiin Nasun kanssa 10 km lenkki. Ensin isoa tietä 1,5km Hakasentielle asti. Hakasentie ylös ja siitä sit kelkkareitille mettään. Mettän poikki talsittiin Hautsikkaan. Siinä meniki hyvä tovi kun koko metsäosuus pitää mennä käynnissä. Mut ehdin siinä miettiä miten outoa on kun muksuna sitä hiihdettiin, moottorikelkkailtiin, ratsastettiin, lenkitettiin koiraa ja itseään, sienestettiin ja marjastettiin siä metsässä monet kerrat ja nyt siitä on niiiin pitkä aika kun oon viimeksi sieltä menny. Hetken tuntui niinku ois palannu ajassa 15 vuotta taaksepäin. Varsinkin kun katselin puista roikkuvia naavoja ja mietin miten niitä aina nypittiin joukkoon ja tehtiin niistä itsellemme naavaparrat. :D

Päästiin Hautsikkaan ja jätin muistelun sikseen. Mentiin ravia tovi ja sitten otettiin pidempi laukkaosuus. Nasu päästeli menemään suht rennolla vauhdilla ja oli se niin hienoa ku pakkasta oli alle -10 ja lunta sateli hiljalleen auringon paistaessa. Se kimalteli siinä kivasti, melkin kuin keijupölyä olis ollu jokapaikassa. Oltiinkohan me sittenki jossain röllin taikametsässä (kuva alla)? :D

Pääosin ravailtiin loppu Hautakorven tiestä paria lyhyttä laukkapätkää lukuunottamatta. Sit tarvottiin mettän poikki Sorvarin takaa kotia kohti. Nasu oli koko lenkin oikein kiva ja rauhallinen. Ja mullakin oli jotenkin tosi levollinen ja hyvä olo. :) Kotona hoidin Nasun ja heitin sille fleeceloimen päälle. Sit veinki sen meidän keskeneräiseen talliin. Rajasin vain liinalla sen toiseen päähän tallia. Poni meinaan hikos niin lujaa, et ajattelin että sen on parempi kuivua rauhassa vähä lämpösemmässä. Siel se piehtaroi ja alkoi nassuttaa tyytyväisenä heinää.

Kävin pukemassa koirat, hain Kamin tarhasta ja lähdettiin koko porukan kanssa lenkille. Ei päästy ku äiteen ja iskän tienpäähän ku Venla oli saanu jo haalarinsa pois. Vein Kamin Aadan tarhaan ja mentiin sisälle. Äitee alko just paistaa pihvejä, joten jäätiinki sit siihen hetkeksi jotta sain maistiaisia. ;D Tunti siinä vierähti ja jatkettiin sit matkaa metsään. Käytiin palassa matkassa ja käännyttiin takas kotia. Kotona Kami tarhaan ja hain Nasun hoitopaikalle. Vaihdoin fleecen toppikseen ja pääsi Nasukin takas tarhaan.



Käytiin tossa Nasun kanssa röllimetsässä :DKattokaa ny! Koko talven kestäny dietti alkaa näkyä! Satulaki pysyy taas oikeessa kohdassa! :P


Kamin (ja koirien) kanssa kävelyllä.

tiistai 7. helmikuuta 2012

Tutun suokkivarsan naksutinkoulutusta

Ajattelin kirjoittaa tämän ihan omana juttunaan vaikka periaatteessa olis nyt vielä menny tuon edellisen jutun kans samalle päivälle... tutun kanssa siis vaihdeltiin kuulumisia eilen ja hän sit kertoi että joululahjaksi saadulla 2-vuotiaaksi kääntyvällä suokki orivarsalla on hieman käytösongelmia. Tai lähinnä se säikkyy ja pakoilee ihmistä, varsinkin miehiä. Sovittiin sitten että mä käyn sitä katsomassa sen kanssa tänään.

Raija haki mut puoli viiden aikoihin. Nappasin vaan eteisestä mukaan naksuttimen. Varsulille oli varattuna paketillinen näkkäriä. Arveli tuli hyvin uteliaana karsinan ovelle. Ongelma kuulemma tulee vasta sitten kun ovi aukaistaan. Käytin siis tilanteen hyväksi. Aina ku varsa tuli nuuhkimaan meitä kaltreiden läpi, annoin sille namin ja se sai naksun. Tätä toistettiin jonkin aikaa ja sitten aukaistiin ovi. Aina kun varsa katsoi tai kurkotti meihin päin sai se naksun ja namin. Näin jatkettiin, kunnes astuin itse karsinaan ja kappas kun varsa ei lähtenytkään pakoon vaan kääntyi kiinnostuneena mua kohti. Toistettiin harjoitusta molemmin puolin, kunnes aloin koskettaa sitä eri kohtiin oikealta puolelta. Pysyi hyvin aloillaan eikä lähtenyt väistämään vaikka seisoin lopulta ihan sen vieressä. Selkeästi se jännittyi eniten kun sitä koski lantion kohdille tai muualle taaemmas. Pysyi kuitenkin aloillaan ja rentoutui kun sai naksun.

Koitin siirtyä vasemmalle puolelle, mutta sinne varsa ei olisikaan halunnut mua heti päästää. Jouduin siis siirtymään sinnekkin asteittain. Jostain syystä varsa oli silmin nähden jännittyneempi kun olin sielä. Ennen sitä oli pysynyt lähestulkoon tyynenä koko ajan. Tältä puoleltahan hevoset tosin pääosin talutellaan ym. että liekö sitten saanut joskus kömöötestä. Aika pian se kuitenkin rentoutui ja sain koskettaa sitä joka paikasta kyljistä ja seljän päältä tälläkin puolella. Ajateltiin sitten kokeilla siirtää se käytävälle. Kun otin narun käteen ja meinasin astua karsinaan, varsa painautui kiinni peräseinään. Otettiin siis vähän takapakkia ja naksuttelin kauempaa kun varsa osoitti kiinnostusta. Pian pääsin niin lähelle, että varsa ylsi muhun ja aloin palkata sen siitä kun se koski naruun. Eikä kauaakaan kun se oli käytävällä. :)

Käytävällä se yritti ensin kehittää vetopaniikin, mutta rauhoittui kun tajus että mitään ei tapahdu. Ja heti kun otti askeleen eteen niin että naru löystyi , sai naksun sekä palkan. Sen jälkeen se rentoutui ihan silmissä, kuin toiseksi hevoseksi. Eli jo puolessa tunnissa se ehdollistui naksulle niin hyvin, että jännittävässä tilanteessa pieni ele oikeaan suuntaan ja naksu palkaksi sai sen rentoutumaan. Se oli kuulemma ollut ihan hermona kun sitä oli yrittänyt harjata, varsinkin mahan alta joten jatkoin koskettamista joka puolelta ja sai aina siitä naksun. Selkeästi jännittyi eniten siitä, kun koskin lanteen kohdalle vasemmalta puolelta, mutta jo parin naksun jälkeen hyväksyi senkin. Onnistuneiden toistojen jälkeen varsa karsinaan heinille.

Täytyy kyllä sanoa, että naksuttimella saa ihmeitä aikaa! Juuri luin sheippaamisesta ja miten 3 quarter tammaa ehdollistettiin targetille (kosketus pinta). Hevoset olivat mahdottomia lastata. Kun ne oppivat targetin ja sitä siirrettiin pikkuhiljaa lähemmäs kopin etuosaa, olivat ne muutaman harjoituskerran jälkeen täysin lastausvarmoja. Ne sai vain lähettää koppiin! :) Itse koppiin menemisessä meni 25 min. kun targettia oli harjoiteltu muutama kerta lyhyissä 5 min. pätkissä parin päivänä ennen varsinaista kopitusta. Ja itse olen todennut sen erittäin käytännölliseksi esim. agilityssä. Minni on varmempi pujottelija kun Musca tai Rodi, vaikka se on treenannut vasta vuoden. Musca ja Rodi monta vuotta ja silti ei pujottelu ota onnistuakseen. Targetilla ja naksulla on ollut suuri osa Minnin agilityn opettelussa. :)

Jos ilmat salliin, niin kokeilen sunnuntaina käydä katsomassa varsaa uudestaan ja siirrytään sen kanssa ulos pyöröaitaukseen.

Hiljaiseloa, nyt taas jotain toimintaa

Ompas ollu hiljainen viikko. Kiitos kovien pakkasten. Eilinen -5 ois ollu kiva ilman sitä kauheaa lumimyrskyä. :( No, tänään oli aamusta -6 ku vein hepat ulos ja tein tallihommat. 11 mais oli jo -15 ja menin sit heti hakeen Nasun tarhasta ja lähdettiin köpöttelemään maastoon ilman satulaa, eikä sillä kyl ollu ku riimu päässä ja naru siinä. Käytiin mettässä äiteen ja iskän takana ensin. Takas tullessa pysähdyttiin äiteen työ hetkeksi. Naputtelin tilsat siinä samalla irti ja sit mentiin kiertään viel pieni lenkki tietä pitkin. Varmaan n. 40 min oltiin reissus. Nasu tuntu tykkäävän ja oli tosi rauhallinen ottaen huomioon et on viikon lomaillu. Laukat ja kaikki meni ihan rauhassa. :)

Kun sain Nasun tarhaan, vein Kamin hoitopaikalle. Laitoin sille rungottoman satulan, sen kun saa tarpeeksi kireälle vetämistä ajatellen. Lisäksi siinä on hyvät, isot lenkit jalustimia varten niin laitoin liinan päät niihin kiinni ja perään vihdoin ja viimein sen traktorin eturenkaan!
Liikkelle lähtiessä Kami vähän säpsähti ja otti pari nopeampaa askelta, mut totes sit et se olikin vaan se rengas sielä perässä jota just oli nuuskutellu. Ja heti alkumetreillä sai taas todeta Nasun ja Kamin suuren eron. Kami veti rengasta heti, kuin se olis ollu aina perässä. Nasu seisoi 10m pääs tarhassa ku mentiin ohi ja se veti siitä Kamin perässä tulevasta renkaasta pultit! O.o xD Kyllä Kami vaan on fiksu varsa vaikka itte sanonki. :D

Viitisentoista minuuttia vedeltiin rengasta pitkin pihoja. Kovemmassa hangessakin mentiin pätkä ja hyvin se Kami sen sieläki perässään kiskoi. Itte en vain kovin pitkään jaksanu tarpoa 40cm hangessa. :D Kamille se ois voinu tehdä ihan hyvää. :D Kami oli kovin tyytyväisen oloinen uuteen "harrastukseensa" ja meni tyytyväisenä päiväheinille tarhaan.


Nasun kans äiteen ja iskän tuvan takana olevalla montulla. Tua on käyty kiipeilees.


Äiteen ja isseen tykönä


Koiviston tiellä

keskiviikko 1. helmikuuta 2012

Kävelylenkki

Pakkasta oli aamulla kuudelta vielä -21 joten ruokin ja vein ponit vaan äkkiä pihalle ja palasin takasi peittojen alle. Kymmenen aikoihin oli alle -19 ja menin tekemään tallihommat ja kanilan siivoomaan. Olin unohtanu Lennin häkin auki ja se oli papantanu pitkin kanilaa. Siinä riitti siivoamista. Onneksi Reiska oli pysyny omalla puolellaan. Sillä kun on aina häkin ovi auki ja pentuaita siinä ympärillä niin on enemmän tilaa loikkia.

Hommien jälkeen menin sisälle lämmittelemään ja maksamaan laskuja. 12 aikoihin oli enää -17 pakkasta, joten otin koirat mukaan ja hain Kamin tarhasta ja kierrettiin taas pellot ympäri. Kami sai kahlata umpihangessa. Vähän enemmän haastetta sille. :D
Kamin kävelytyksen jälkeen vein tarhaan heinät ja otin Nasun kiinni. Heti kun se lakkas pässittämästä ja anto kiinni... Anto se ny jo pari kertaa tos välissä nätisti kiinni. Tosin porkkanalla tais olla osuutta asiaan. >:P

Laitoin Nasulle vaan riimuun narun ja lähdettiin tekeen pieni kävelylenkki. Oltiin päästy äiteen ja iskän tienpäähän ku äitee soitti ja pyysi käymään siä ja auttaan olkkarin järjestämisessä. Kysyin vain et mihis mä ponin laitan? :D Sit äitee katto ikkunasta ja totes et oltiin jo melkein siä. :D Noh, mä vein Nasun sitten Aadan häkkiin siksi aikaa ku touhasin äiteen kans. Hyvin se sielä viihty. Nyppi ne heinänkorret mitä lumen alta löysi. Ja on se häkki niin iso, jotta joidenki hevoset on sen kokoses tarhassa. Join kahvitki siinä vielä ja sit lähdettiin Nasun kans takasi kotia. 15 min. lenkis meniki yhtäkkiä tunti. ^^

Pari kuvaa jotka otin toissapäivänä. Muutama kuva tältä päivältä ->
Kami kaivuri :PNasun kanssa menossa maastoon. Omalta pellolta.
Nasu ihailee Hyypän jokilaakson maisemia :PTämä polku ylös isolle tielle, tien yli ja sit ollaanki äiteen ja iskän tykönä.