maanantai 26. maaliskuuta 2012

Maastoilua ja ohjasajoa

Matias hoiti hepat aamulla ulos ennenkö lähti töihin. Toki mä olin laittanu tarhaan illalla vedet ja heinät valmiiksi. Tiesin meinaan heti, että pitkä mätsäri päivä ottaa veronsa ja nukuinkin sitten yhtä mittaa kymmeneen asti. Mut sit jaksoinki hyvin lähteä Nasun kanssa maastoon tallihommien jälkeen!

Lähdettiin tekemään Jerkun lenkki. Käytiin ravaamassa alkukäyntien jälkeen (ennen Jokimäenkyläntielle kääntymistä) pari kilsaa Hautsikan tielläkin niin saatiin vähä matkaan lisää pituutta. Nasulla oli hirveesti virtaa ja parin pienen, rauhallisen laukkapätkän jälkeen totesin että käydään vielä kääntymässä pikitielle menevällä tiellä. Nasu kun yritti koko ajan vaan uudestaan raville ja ravista koitti siirtyillä laukkaan. Kun käännyinkin enkä mennykkää suoraa kotia hidastui Nasun käynti mateluvauhtiin. Kummasti se aina hiipuu, kun käännytään kotoa pois päin. >:) Siel annoinki Nasun sit painella muutaman sata metriä niin lujaa ku jaksoi! Ja painelihan se. Sen jälkeen kävelikin hyvän matkaa takaisinpäin rauhallisesti. Nasu sai laukata vielä pätkän Jokimäenkyläntien/Naurisharjuntien risteykseen josta otettiin loppuravit. Mäen päällä siirryttiin sit loppukäynteihin.

Nasu hikosi vähän ja pyyhin sen päänkin kostella rätillä ratsastuksen jälkeen. Karvaa lähtee jo ihan tuhottomasti. Nyt tekis mieli taas kattella klipperi jostain... >:P
Mulla oli sen verta energiaa jotta ajattelin vielä ohjasajaa Kaminkin. Hain Kamin hoitopaikalle valjastettavaksi. Siitä vasta karvaa lähteekin!

Kamin kanssa lähdettiin talsimaan Naurisharjuntielle. Käytiin ensin kääntymässä isolla tiellä ja sit lähdettiin Koivistoa kohti. Jerkun kohdassa Kami meinas tehdä stopit (eipä oo ensimmäinen hevonen joka siinä niin tekee) ja meninkin sit taluttamaan sen siitä ohi. Siinä kun on kaikkea tavaraa tien vieressä ja pihassa vielä koira tarhassa jonka tienpuoleinen reuna peitetty levyillä, niin hepat ei näe missä se koira huutaa. Käytiin kääntymässä palassa matkaa ja taas takaisin tullessa Kami meinas että hän ei mene ohi. Ohjastin sitkeesti takaapäin ja oltiin jo melkein ohi, kun Kami teki sellasen äkkikäännöksen että en pysyny mukana ja piti sit setviä ohjat. Käänsin Kamin takaisin menosuuntaan ja palasin ite takasi ohjastamaan sitä takaa ja päästiin lopulta ohi. Käännyttiinki viä takasi ja mentiin uudestaan ohi jolloin Kami vähän empi, mutta jatkoi nätisti kun pyysin sitä eteenpäin. Takaisin mennessä menikin jo sit suht nätisti ohi.

Otettiin me pari pidempää ravipätkääkin. Joutuu ohjastajan kunto koetukselle, kun pitää juosta perässä. :D Mut Kami pysyy suht rauhallisessa, nätissä ravissa. Vähä ennen Kuuttilaa tien poskessa oli ulkoilureitin viitta jota Kamin pitiki yhtäkkiä säikähtää ja väistää ja sit sai syyn viä tehdä jonku ihme rodeohypynki! Pysäytin sen samantien ja käveltiin takaisin ja tultiin ravilla uudestaan ohi. Sit meniki jo nätisti. Sit loppukäynnit ja kotia.

Hoidin Kamin ja vein sen tarhaan. Annoin poneille päiväheinät.
Ja pistetääs kuvapostauksen 12 kuva, arkeni:

Tälläästä se on... tirsoja koirien kans kaiken hommaalun välis :D

4 kommenttia:

  1. Jahas, siellä mennään tuhatta ja sataa. :) Tahvokin tarvis vähän vauhtiratsastusta välillä..

    Mä ajattelin, että voisin joskus tulla kuvaamaan. Otan kaikki kamerat ja piuhat mukaan niin saat heti videot ja kuvat koneellesi. Olis kiva nähdä sun nelijalkaiset. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, pakko päästä ponin päästeleen vähä höyryjä välillä! Varsinki ku on pitkän aikaa menty aika rauhassa.

      Se oliski hienoa! Mulla kun ei noita kuvaajia ikinä oikein oo, kun hepat omassa pihassa eikä toistaiseksi muiden kavioeläimiä viä tää. (Tarvis saada se talli ensi valmiiksi...)

      Poista
  2. Mä tulen sitten kun Tiillä on taas joskus vapaata. Tekee nyt hirmuisesti töitä, kun lemmutilan emäntä on sairaslomalla.. Se onkin varmaan välillä tylsää, kun ei näe muita ihmisiä tallilla ollessa. Meidän tallilla on mukavia ihmisiä ja on mukava mennä yhdessä ja kuvailla toisia aina välillä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä sitä välillä seuraa kaipaa, varsinkin maastoon! Mutta toisaalta on kiva kun saa touhata ja olla niinku itte haluaa. :D Mut kyl ne tallihommakki menee lupsakammin jos joskus on joku rupattelemassa.

      Poista

Kiitos kommentistasi!