Kamin tulikoe

Tänään oli suuri päivä! Ensin jo ajattelin, että meni koko hieno päivä sisällä kököttämiseksi, mutta Kirsi oli laittanu faces viestiä puoliltapäivin ja soitin sille heti kun huomasin sen. Kirsi lupas tulla mun kanssa maastoon kunhan saa koiran lenkitettyä. Mäkin sitten lupasin käydä omien kanssa mettässä ensin. Ei menny ku Strömsössä sillä jumitin Isuzun hankeen tienpäässä jossa yleensä käännän sen. Kaivoin varmaan vartin, mutta ei irronnu. Lähdin sitte kävelemään koirien kans ja soitin Matiakselle joka sano että lavalla olis kyllä ollu lapiokin... kun päästiin takaisin autolle kaivoin lapion lavalta ja aloin kaivaa. Meni varmaan toinen vartti, mutta lähti se irti!

Kirsi oli jo meillä tallissa Masin kanssa kun pääsin kotia. Mun piti mennä Nasulla, mutta sainkin ahaa elämyksen kokeilla mennä Kamilla! Jostainhan se on aloitettava ja ku olin pari päivää aiemmin menny sillä niin oli hyvä fiilis pohjalla. Kami antoi hyvin nousta selkään ja lähdettiin matkaan. Meinasin ensin, että Masi menee edellä mutta Kami oli toista mieltä. :D Jerkkuun asti meni hyvin, mutta sitten sitä alkoi jännittää ja Masi käveli edelle. Otettiin pieni pätkä ravia ja sekin sujui. Pariin kertaan Kami vähän viskeli päätään ja koitti kiihdytellä käynnissä, muuten kaikki ok. Ennen isoa tietä oli 4 lasta leikkimässä pellolla ja ne tuli tielle pomppimaan ku alettiin olla lähellä niitä. Niillä oli 2 potkukelkkaa ja joku muovinen putki johon ne huuteli ja pitivät omaa elämölöään. Masi löi jarrut pohjaan siinä vaiheessa, mutta Kami jatkoikin matkaa ja meni edelle ja käveli korvat hörössä lasten ohi vaikka ne ei ihan rauhallisimmasta päästä ollutkaan. :D

Mentiin ison tien yli ja Niemeläntiellä oli tarkoitus ravata mäki ylös. No vastaan tuli koiran ulkoiluttaja ja Masi veti taas liinat kiinni ja Kami reippaana poikana käveli taas vaan edelle ja koiran ohi. Sitten Sorvarin hevoset alkoikin kiinnostua meistä ja juoksivat rallittamaan ojan toiselle puolelle ihan aidan reunaan. Siinä vaiheessa muakin alkoi vähän jännittää, että mitenköhän siitä päästään ohi mutta kun Masi vuorostaan vaan jatkoi matkaa niin Kami meni nätisti perässä. Sitten tulikin taas pelottavia postilaatikoita, minikokoinen tuulimylly ym. ja Masin rohkeus petti, mutta onneksi reipas Kami jatkoi vain matkaa! ^^ Ja pitipä meidän vielä kävellä hurjien karvalehmienkin aitauksen ohi, mutta Kami oli vain uteliaan kiinnostunut niistä. :) Rauhallisemmalla mettäosuudella saatiin ravata vielä pieni pätkä. Kierrettiin vielä äiteen ja iskän tuvan kautta ja laitettiin pollet rämpimään hangessa alatietä kotiapäin. Kun päästiin takaisin auratulle tielle, Kami alkoi näyttää siltä että oli tehnyt elämänsä kovimman työn. Ja niinhän se tähän asti olikin. Kami suoritti varsinaisen tulikokeen ihan puhtaasti! Moni muu, vanhempikin hevonen olis noin tapahtumarikkaalla lenkillä keksinyt jos jotakin. Kami se vaan käveli eteenpäin. ^^

Kumpikaan ei hionnut kun mentiin lenkki sen verran rauhallisesti. Lenkki kesti n. puolituntia, ehkä vähän ylikin. Kotona hoidettiin hepat ja Kami sai vuorostaan kokeilla B.O.T. loimea. Masi joutui tällä kertaa tyytymään tavalliseen fleecevuorattuun loimeen.
Ennen iltatallia kävin vielä Nasulla ilman satulaa porukoiden tuvan takana mettässä ylhäällä kääntymässä. Minca pääsi kans mukaan. Käytiin kaikki askellajit läpi.

Ei me ihan vaan oo laiskoteltu muitakaan päiviä. Eilen Mariannen äiti kävi Masin kanssa kävelylenkillä ja oli onneksi loimittanut Masin, kun lunta tuli loppupäivästä taas tuutin täydeltä.

Toissapäivänä (keskiviikkona) kävin kiertämässä Masin kanssa Jerkunlenkin ja tarvottiin taas mettän kautta kotia. Mentiin vähän normaalia rauhallisemmin (enemmän käyntiä) ja otettiin vain yksi laukkapätkä juuri ennen metsäosuutta. Masi hikos silti melkoisesti lumessa rämpimisen takia. Mincakin oli taas mukana lenkillä ja totteli tosi hyvin. Ainoastaan laukan aikana se jäi eteen hidastelemaan ja oli vähän sen näköinen että alkaa paimentaa. Masilla oli jo pari kertaa sellainen ilme, että kohta saa Minca kyytiä mutta kumpikin pysyi ruodussa. Lenkin jälkeen Masi sai jäädä päiväheinille karsinaan B.O.T-loimi päällä.

Hain vielä Kaminkin käytävälle hoidettavaksi ja heitin sille satulan ja suitset niskaan. Ajattelin ratsastaa sillä hetken tarhassa. Portilla se nappas mua peukusta! Ihan "vähän" hermostuin ja pidin pienen messun jonka jälkeen aloin säätää jalustimia joista Kami sai mukamas jo aiheen puhista ja pyöritellä silmiään. Totesin sitten että annan sen juosta ensin hetken irtona. Se veti muutaman kierroksen ravissa ja laukassa jonka jälkeen kutsuin sen luo. Meinasin nousta kyytiin, mutta taas se alkoi peruutella ja mulkoilla mua joten laitoin sen juoksemaan vielä vähän lisää. Lopulta se tuli kiltisti luo ja antoin mun nousta selkään. Kierrettiin molempiin suuntiin käynnissä ja välillä ravaten. Yhteensä n. 15-20min. Tosi hyvin Kami lopulta meni.

Tiistai-illalla kävin laiskasti lenkittämässä taas Nasun ja koirat yhtäaikaa. Käytiin porukoiden takana mettässä kääntymässä.