Mannilan mäellä tapahtuu: Kamin kanssa työskentelyä ja yövieraita

Olin keskiviikkona reipas ja mentiin Kamin kanssa heti aamusta kentälle. Perusratsastusta treenasin taas isolla keskiympyrällä. Kami osaa kyllä halutessaan olla varsinainen junttimulli ja kai mun on pakko taipua siihen, että mun on ne kannukset hommattava. Muuten tuo on kohta kyljistään tunnoton. Sen verta saa välillä tehdä töitä, että alkaa mennä pohjeavut läpi ja tarkoitus olis kuitenki että Kami toimis mahd. pienillä avuilla. Tosin tein kyllä senkin havainnon, jotta mulla oli aluksi ihan liian kova käsi. Kun aloin ratsastaa paremmin istunnalla ja pohkeilla, niin Kami alkoi toimia taas tosi hyvin. Ja meni sitten tosi hienot laukatkin. Kun saatiin onnistunut suoritus molempiin suuntiin kaikissa askellajeissa, lähdettiin kävelemään kotia. Nyt tuli tiellä ekaa kertaa auto vastaan ja takaa ohi eikä ne vaivautunu edes hidastamaan. Onneksi Kami tyytyi vain vähän säpsähtämään paikoillaan.
Kami hikos jonkin verran, kun ulkona alkoi olla jo aika lämmin vaikka ehdittiin ennen pahinta paahdetta pois. Tykkäs kun viruttelin sen vesiletkun kans.

Torstaina meillä oli sitten ihan ohjattu tunti kentällä. Ja tuli taas ihan tarpeeseen. Mun ongelmat on selkeesti liian kova käsi ja laiskat jalat. Unohdan tosin herkästi pohkeiden käytön. Kun saatiin taas mun oma ratsastus kuntoon, alkoi Kami liikkua kuin unelma. Niin nättiin pyöreään muotoon alkoi hakea. Mentiin loivaa kiemurauraa ja sitten kolmikaarista. Loppuun vielä laukat joka oikeaan onnistuiki heti ja Kami alkoi jopa laukassa hakea muotoon. Mutta kun vaihdettiin suunta, niin Kami ei ensinnäkää millää meinannu enää nostaa sitä laukkaa ja jos nosti niin väärän. Ja siitä päästiinkin taas aiheeseen kannuksien ostaminen.... pakko hakea ne ennen seuraavaa tuntia. Lopulta saatiin oikea laukka ylös ja poni taipumaan ja sit siirryttiinki äkkiä loppuraviin ja käveltiin kotia. Kotona Kami sai taas viilentävän suihkun ja piehtaroi päälle tallin takana olevalla hietikolla.

Illalla mentiin järvelle uimaan ja saunomaan ja kaverin likat tuliki meille yöksi. Neea halus viä illalla harjat Aavan ja Lunan ja auttoivat mua muidenki elukoiden hoidossa. Aamulla sitten lähdettiin 10 aikoihin laittamaan Masia ja Aavaa ratsastuskuntoon. Tai no Masia lähinnä. Aavalle riitti harjaus ja riimunnarun virittäminen riimuun "ohjiksi". Jenna meni Masilla ja Neea Aavalla. Vielä Neea pystyy mennä sillä, mutta ens kesänä on varmaan jo liian iso. Toivotaan että sillä voi kärrytellä jo sitte. :P

Kierrettiin pieni 20 min. lenkki tuosta meidän tietä alatielle, pellon reunaa Kuuttilan peltotielle ja siitä kotia. Molemmat hepat meni tosi nätisti ja Neea koitti pienen pätkän raviaki Aavalla. Ja opetti sille, että pohkeista kuuluu lähteä liikkeelle. :D Kun päästiin kotia, Masi päätti yhtäkkiä että hän menee laitumelle. No sinne se kiilas eikä tullu pois ennenkö hain sen. Ja yritti uudelleenki ja autoin Jennan sen kans takapihalle ja käskin käydä kävelemäs viä vähä takapihalla, ettei Masi luule jotta se saa kuskata sitä kuinka haluaa. Hyppäsin sitte vie ittekki Masin selkään ja kusettaa se muaki yritti. Taas perus jos en saa mennä minne halua, kävelen ojaan. Aika äkäseen se kuitenki tajus, kuka siä kyydissä taas istuikaan ja alkoi sitte kuunnella. On tuo ponitamma pistäny Masin ja Empun päät ihan sekasin. Urpot vanhat ruunat, luulevat olevansa koviaki oria. >:)

Masi sai vuorostaan virkistävän pesun ratsastuksen jälkeen. Ja Neea pesi vielä Aavankin joka tais olla ekaa kertaa pesulla. Sen verta jännitti, mutta pysyi kuitenki ihan hyvin aloillaan. Jenna pesi vielä Lunankin ja Luna näyttää kyllä haavanputsauksien jälkeen tottuneen vesiletkuun ihan täysin. :D