Aava - villi ja vapaa

Mun piti aamusta 10ltä lähteä viemään autoa huoltoon ja sielä meni taas koko päivä odotellessa, että saan auton takaisin. Pääsin kotia vasta 4 jälkeen. Lähdettiin heti hakemaan Masia ja Kamia tarhasta jotta saadaan laittaa niitä vihreälle. Tarhoilla odotti järkytys... miniheppojan veräjän langat oli maassa, yks tolppa tarhojen väliaidasta katki ja langat siitä löysällä. Luna seisoi puiden varjossa, mutta Aavaa ei näkynyt missään! Matias laittoi portin kiinni ja vähän ihmettelin, kun Luna ei ollut lähtenyt Aavan perässä. Sitten vasta huomasin sen toisen takajalan... se oli ihan veressä! O.o Vähä näytti siltä, että olisi jotenkin sotkenut jalkansa aitalankoihin ja vetänyt sitten jalkansa auki. :( Vietiin Luna etupihalle ja letkutettiin jalka kylmällä vedellä ja sitten ruiskutin siihen vähän betadinea. Eläinlääkäriä en meinannu saada kiinni ja oli pakko lähteä katselemaan Aavaa.

Putsattu jalka.

 

Kierrettiin oma markki ympäriinsä, mutta Aavaa ei löytynyt. Soittelin naapureille ja osa lähti meidän kanssa vähä kattelemaan lähimaastoja, että näkyiskö pientä hevosta. Myös kauempaa tuli yhdet tutut kattelemaan sitä. Naapurit lähti meiltä ylöspäin mettään, Matias lähti fillarilla kiertämään pikkuteitä ja minä hyppäsin autoon ja kurvasin Jokimäenkyläntielle. Pääsin Koiviston ohi, kun katsoin että nyt näkyy kyllä tuolla pellolla jotain sinne kuulumatonta! Ajoin lähemmäs ja siellähän se Aava seisoi pellolla. Lähti ensin juoksemaan jokirantaa kohti, mutta kun sain auton peltotienpäähän parkkiin ja pääsin huhuilemaan sille niin se pysähtyi. Huutelin sen nimeä ja höpöttelin sille tuttuun tapaani. Vähän se ensin epäröi, mutta alkoi pikkuhiljaa liikkua lähemmäs. Lopulta se suikkas rommun yli peltotielle ja käveli mun luo. Kyllä huokasin helpotuksesta kun lykkäsin sille näkkäriä suuhun ja sain sen kiinni. Siinä vaiheessa tutut oli jo meillä ja käskin Matiaksen tulla niiden kyytissä hakemaan mun auton. Itse lähdin kävelemään kotia päin. Aava oli 3km päässä kotoa.

Marttilan mäellä Kati ja likat tuli autolla ohi ja Neea ja Jenna jäi mun kans taluttamaan Aavaa kotia. Saivat kumpikin talutella Aavaa ja kokeiltiin laittaa Neea vähän istumaan Aavan kyytiin. Hyvin se ratsastajan kantoi. Tosin karkureissunsa jälkeen sillä ei varmaan liiaksi enää ollu virtaakaan. Kotona se painoi heti juomaan. Likat harjaili Aavan vielä tallissa. Yöksi laitoin sen vuohiaitaan, että se ei taas katoa.

Sitten eläinlääkärikin onneksi jo soitti ja lupasi tulla katsomaan Lunan jalkaa. Se oli taas ihan veressä, kun eka ruiskuttelu sai sen vuotamaan lisää. Toisaalta hyvä, niin tulee moskat pois. Tikkejä ei laitettu, mutta sulfaa ja tulehduskipulääkkeitä Lunalle määrättiin. Pestiin jalka vielä uudestaan myöhemmin ja sitten vasta huomattiin, että sieltähän näkyy ihan luukin. :/ Mutta se ei muuttanut asiaa miksikään, vaan letkuttamisella ja lääkkeillä koitetaan saada jalka kuntoon. Luna on onneksi kuitenkin ihan pirteä, syö ja jopa ravailee välillä. Aloevera-suihketta oon vähän haavan päälle laittanu, kun se nopeuttaa paranemista ja suojaa vähän ötököiltäkin.

Aava oli aamulla hetken narussa kiinni nurmikolla syömässä vihreää, mutta kun vein sen tarhaan niin Luna alkoi huudella ja riehua sen perään. Hain Masin vuorostaan syömään vihreää mikä rauhoitti vähän Lunaa. Lopulta kokeilin lykätä Jinka-vuohen ja Osmo-kilin sen seuraksi puutarhaan ja sitten se rauhoittui. Ja hyvinhän tuo porukka näyttää tulevan juttuun. Aavaa en uskalla nyt laittaa sen kanssa, kun se on välillä monottanu Lunaa oikein urakalla ja jahdannut. En tiä sitten olisko ollu joku sellainen tilanne päivällä ja Luna on vahingossa väistänyt lankoihin. :/

Luna ja uudet, erilaiset kaverit :P

"Moi, kuka sä oot?"

 

Illalla sain vielä soiton jossa mulle kerrottiin, että Aava oli nähty Hyypän Helmen alapuolella Hyypänmäessä! Eli se on käynyt ainaki 4-5km päässä, mutta tullu jo takaisinpäin siinä vaiheessa, kun me sitä katteltiin.

Ja ai niin tosiaan... Meinas jo ihan unohtua mainita, että vein Nasun tosiaan nyt sit toisspäivänä Nummiskalle "kesätöihin". En saanu kiinni kaveria jolta mun piti lainata koppia ja sit mulla välähti. Ajattelin kokeilla josko Nasukin kävelis mun auton perään samaa ramppia joka mineille tehtiin. Ja kappas, niinhän se Nasu käveli pakun perälle ja lähdin viemään sitä. Varsin kätevä tuo mun uus autoni. :D