Heppasilla oli vähän rauhallisempi viikko välissä ku Marianne oli Jyväskylässä. Ihan vapaaksi eivät sitä kuitenkaan saaneet. Lauantaina 16.3. meille tuli tuttuja ihmettelemään kaikkia karvaisia elukoita ja lopuksi ajelutin heitä Masilla vähän tuossa meidän tiellä edestakaisin.
Keskiviikkona 20.3. yksi tuttu (Marianna) tuli liikuttamaan Masin ja mä menin yllättäen Nasulla. Käytiin tekemässä lenkki Hautsikassa, taas melkein 10km (9,63km). Hepat oli vähän virtaisen oloisia ja Masi oli aika rauhaton sillä jopa metsässä kävi kova tuuli. Kun oltiin tulossa kotiapäin, tuuli vähän laantui ja Masikin muuttui heti paljon rauhallisemmaksi. Hoksasin kun oltiin päästy 1km kotoa, että meillä kummallakaa ei ollut kypärää päässä! =Oo Eipä oo noin totaalisesti päässy unohtumaan hetkeen. Onneksi pysyttiin kyydissä, Mariannakaan kun ei ollu pariin vuoteen ratsastanu. Lenkki kesti 1h 17min ja max. nopeus 35km/h.
Sitten olikin muutama vapaapäivä välissä ja sunnuntaina 24.3. Mariannen äiti kävi kävelyllä Masin kanssa. Marianne itse tulikin sitten taas maanantaina Kauhajoelle ja käytiin heti tekemässä maastolenkki. Kierrettiin Jerkunlenkki ja käytiin vielä laukkailemassa palanmatkaa Hautsikassa. Tarkoitus oli, että Marianne sais mennä Masin kanssa edellä ja vetää oikein kunnon spurtit, mutta ei Masi suostunutkaan juosta kuin Nasun rinnalla. No minähän sitten laitoin vähä pökköä pesään ja annoin Nasun lähteä painamaan niin paljo ku se jaloista pääsi. Ja voi poijat ku se lähti ku pyssyn piipusta! Masillekki tuli kiire ja sitten sekin ihan oikeesti sai juosta jo lujaa. Mittasinki meille tähän astisen ennätyksen, 41 km/h. Tosin Masi hidasti heti, kun se oli päässy Nasun rinnalle... :D Ravailtiin takaisinpäin ja sitten käveltiin mettän poikki kotia. Lenkin kesto 1h 25min.
Tiistaina ajateltiinkin vaihtelun vuoksi mennä maneesille. Ihan vaan taivuteltiin heppoja volteilla/ympyröillä, koitettiin saada ne hyvin kulmiin ja muutenkin kuulolle. Joitain pysähdyksiä ja peruutuksiakin tehtiin. Nasun kanssa sai ensin vängätä ja kun sen sai kuulolle se meni tosi kivasti. Tosin aina kun se sai pienen huilitauon väliin se alkoi saman vänkäämisen uudestaan, mutta joka kerta kun siirryyttiin uudestaan työskentelemään ravissa se lähti toimimaan lyhyemmällä vääntämisellä. Masilla meinas olla vähän vauhti päällä ja taipuakkaa se ei ensin meinannut. Parani sekin kuitenkin loppua kohti. Loppuun otettiin pääty-ympyröillä laukat molempiin suuntiin. Nasu meinas mennä ensi vain hirveetä vauhtia ja sain tosissani tehdä töitä jotta se malttoi rauhottua. Lopulta taisi jopa tarjota muotoa laukassa vaikkakin tosi lyhyen ajan. Mutta siihen oli hyvä lopettaa, ottaa loppuravit ja kävellä kotia. :) Maneesilla oltiin tunti ja siihen 20 min päälle meno ja paluumatka.
Keskiviikko oli mulla aika hektinen ja ihana Marianne otti Nasun käsihevoseksi lenkille kun kävi ratsastamassa Masilla ilman satulaa. Hyvin oli menny.
Torstaina Marianne tuli poikakaverinsa kanssa ja menivät Masilla. Oli kuulemma Pasin eka kerta hepan selässä. :) Mä kävin itse kiertämässä Nasulla 3km jokimaanlenkin ilman satulaa vielä, kun se tuolla on. Jahka lumet sulaa ja alkaa peltotyöt niin sitte sinne ei enää voi mennä.
Jokimaassa, Minca pieni täplä tua edessä. :P
Tuolta ylhäältä me tultiin.
Baana.
Jotaki kuului Marttilan mäeltä.
Minca kiltisti odottaa, kohta ollaan taas tiellä.
Tänään pitkänäperjantaina pikkusisko Janika tuli poikakaverinsa kans kärryttelemään Masilla. Otettiin Nasukin mukaan perään kävelemään. Tosin aika äkkiä totesin kärryillä olevan turhan ahdasta ja hyppäsin hetkeksi Nasu selkään. Janikalle löin ohjat ja käsiin ja hyvinhän se onnistui. :P Otettiin niin eka 1,5km ja sitte hyppäsin takas kyytiin ja mentiin ravia. Välillä vähä lujempaaki jotta Nasu joutui ihan laukkaamaan. Kierrettiin Jerkunlenkki ja Hautsikan tienpääs jätettiin Juha kyytistä seisomaan Nasun kans tienpäähän ja käytiin ajamassa palanmatkaa vähän lujempaa. Tultiin takaisin ja Janika jäi vuorostaan odottelemaan Nasun kans. Takasi tullessa annoin Masin päästellä tosi haipakkaa ja yhtäkkiä se vetiki korvat luimuun ja loikkas laukalle ja lähti vähä turhan lujaa. Juha tosin vain tykkäs. x) Aika lailla sain jarruttaa kun tultiin kurviin ja jotta saatiin vauhti hidastettua hyvissä ajoin ennen isoa tietä.
Janika nousi takaasi kärryylle ja mä hyppäsin Nasun selkään. Ei mentykään isoa tietä kotia, vaan samaa reittiä jota tultiinki. Mentiin viä ravilla ja mulla alko ravin tahdissa pomppia aurinkolasit nenällä ja pipo pikkuhiljaa pois päästä... lopulta nauroin vetet silmissä enkä meinannu saada Nasua millää hidastamaan käyntiin ku pipoki putos päästä. :D Nasu sai siitä sitte jonku vinkeen ja meinaski sitte lähtiä omin luvin kiihdyttelemään ja kiskoi multa narua käsistä ja veti yhden kunnon pukinkin! Ihan vähällä oli etten lentäny kyytistä, mutta pysyimpäs! Pienen kurinpalautuksen annoin ja nostettiin viä laukka ja kattoin että se menee kans nätisti ja kurin alla. Sen jälkeen sit käveltiinki kotia. Marttilan mäellä keksin istua kärryille selkä menosuuntaan päin ja Nasu tulla tassutti perässä. Meinas kyllä koko ajan yrittää ravilla ja lopulta kävelin sen kanssa perässä kotia että rauhottuu. 1,5h meillä melkein meni.
Janika & Juha
Minä istuin loppumatkasta selkä menosuuntaan ja pidin Nasua joka käveli perässä.
Hirveän "iloinen" poni :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!